Uusilla säädösmuutoksilla torjutaan ilmastonmuutosta

Päivämäärä: 5.10.2021

Rakentamisen uudet säädösmuutokset lisäävät suunnittelijan toimenkuvaan erilaisia laskenta-, kartoitus- ja raportointitehtäviä, mutta tarjoavat samalla uusia mahdollisuuksia. Yhteinen nimittäjä on ilmastonmuutos, jota torjutaan sekä energiatehokkuudella että hiilijalanjäljen laskennalla.

Rakennettu ympäristö aiheuttaa noin kolmanneksen Suomen kasvihuonepäästöistä, ja siihen pitää kohdistaa vahvoja toimenpiteitä, jotta kansalliset hiilineutraalisuustavoitteet tavoitetaan vuonna 2035.

Vähähiilisyys on uutena asiana mukana maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksessa, joka astuu voimaan 2022. Lain teknisiä yksityiskohtia avataan tarkemmin asetuksissa, jotka ovat astuvat voimaan vuoteen 2025 mennessä.

”Käytännössä isoin muutos ilmastonmuutoksen torjuntaan on se, että rakennusluvan ehtona aletaan vaatia hiilijalanjälkilaskentaa”, tuoteryhmäpäällikkö Jarmo Mäenpää Uponorilta toteaa.

Ympäristöministeriö on laatinut hiilijalanjäljen arviointiin ohjeita ja tiedottanut avoimesti tulevista säädösmuutoksista. Hiilipäästöjä on laskettava koko rakennuksen elinkaaren ajalta, ja myös hiilikattoja on kaavailtu eri materiaaleille.

Esimerkiksi isot rakennusliikkeet tekevät jo hiilijalanjäljenlaskentaa omaperusteisissa kohteissaan.

”Tällä hetkellä suunnittelijoita työllistää eniten energiankulutuksen, mutta myös rakennustuotteiden hiilijalanjäljen laskenta ja erilaiset vaihtoehtotarkastelut”, Taltekan teknologia-asioista vastaava johtaja Juhani Hyvärinen täydentää.

Hiilijalanjäljen laskenta ei ole Hyvärisen mukaan välttämättä työlästä, koska suunnittelun alkuvaiheen laskentaa pääsee tekemään vakiollisilla taulukkoarvoilla.

”Rakentamisen päästötietokannasta (co2data.fi) pystyy katsomaan tällä hetkellä asuin- ja toimistorakennusten taulukkoarvoja. Se on vielä ympäristöministeriön menetelmässä kuvaamatta, millä tavalla valmistajien esittämät tarkat tuotteiden ja materiaalien päästöarvot huomioidaan taulukkoarvoihin perustuvassa laskennassa”, hän kertoo.

Ympäristöministeriön hiilijalanjäljen laskentamenetelmä on vielä luonnosvaiheessa, ja sitä on tarkoitus kehittää kesän lausuntokierroksen palautteen perusteella. Isot rakennusliikkeet ovat havainneet kehitystarpeita, ja huolta on esimerkiksi aiheuttanut menetelmän antamien tulosten luotettavuus.

”Suunnittelijan kannattaa mielestäni kiinnittää tällä hetkellä huomio erityisesti rakennuksen käyttövaiheen energiatehokkuuteen, koska sitä parantamalla voidaan vähentää sekä rakennuksen hiilijalanjälkeä että käyttökustannuksia vuosikymmeniksi eteenpäin.”

Taloautomaatio säästää energiaa ja rahaa

Suurimmat päästövähennykset voidaan sekä Juhani Hyvärisen että Jarmo Mäenpään mukaan saavuttaa parantamalla asuinrakennusten käytön aikaista energiatehokkuutta. Valtiovalta kannustaakin asuinrakennusten omistajia energiatehokkuutta parantaviin korjauksiin muun muassa energia-avustuksella vuosina 2020–2022.

Suunnittelijoiden on Hyvärisen mukaan perusteltava taloyhtiöille aikaisempaa paremmin, miksi on kannattavaa korjata rakennusta energiatehokkaammaksi tai siirtyä vaikka kaukolämmöstä maalämpöön.

”Suunnittelijat tarjoavat tyypillisesti taloyhtiöille kolmea eri tasoista korjaussuunnitelmaa; määräysten vaatimukset täyttävää minimitasoa, viihtyvyyttä parantavaa välitasoa ja edistyksellistä maksimitasoa, joka sisältää kulutusjoustoakin. Tässä on paljon lisätyötä, josta asiakkaan kannattaa jo maksaakin.”

Energiatehokkuuden parantamiseen liittyy myös vuosien 2020–2021 vaihteessa voimaan astunut asetus (nro 718/2020) rakennusautomaatiosta ja paikallisesta sähköntuotannosta.

”Yksinkertaisimmillaan se tarkoittaa sitä, että lämmönlähdettä vaihdettaessa – kuten siirryttäessä kaukolämmöstä maalämpöön – jokaiseen huoneeseen on asennettava itsesäätyvät patteritermostaatit”, Hyvärinen havainnollistaa.

Hän suosittelee myös suunnittelijan ottamista mukaan hankkeeseen, vaikka uuden lämmönlähteen myyjä sanoisi huolehtivansa suunnittelusta ja mitoituksesta. Esimerkiksi patterimitoitus voi jäädä muuten tekemättä.

”Jo sillä, että vaihdetaan vain yksi patteri, voidaan usein parantaa lämpötaloudeltaan ongelmallisen huoneiston viihtyvyyttä merkittävästi sillä lämpötilatasolla, mihin uusi lämmönkehitin pystyy”, hän toteaa.

”Maksimaalinen hyöty ilmavesi- ja maalämpöpumpuista saadaan yhdistettynä lattialämmitykseen, mikä on myös asumisviihtyvyyden kannalta hyvä ratkaisu. Sen lisäksi että säästetään lämmityskustannuksissa, investointi näkyy kiinteistön arvonnousuna”, Jarmo Mäenpää täydentää.

Uusia direktiivejä työn alla

Asetus teknisistä järjestelmistä on jatkoa EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiiville EPBD (Energy Performance of Buildings Directive). Tähän liittyy läheisesti EU:n energiatehokkuusdirektiivi EED (Energy Efficiency Directive), jonka seurauksena Suomessa alettiin noin vuosi sitten vaatia, että kaikkien energian- ja vedenkulutuksen mittareiden on oltava rakennuksissa etäluettavia.

Molemmat direktiivit uusittiin pari vuotta sitten, ja lähivuosina Euroopan unionin suunnasta on tulossa lisää uusia direktiivejä.

”Suunnittelijoiden kannattaa seurailla tilannetta aktiivisesti, koska on parempi pysyä mukana kehityksessä kuin tippua kärryiltä. Todennäköisesti tahti vain kiihtyy”, Hyvärinen arvioi.

Helpotusta säädösviidakkoon tarjoaa talotekniikkainfo.fi-sivusto, jonka ohjeet ja esimerkit ovat osoittautuneet Hyvärisen mukaan yllättävän suosituiksi, ja edistäneet etenkin suunnittelijoiden sekä rakennusvalvonnan vuoropuhelua. Kesäkuussa Talotekniikkainfossa julkaistiin myös taloyhtiöille suunnattuja konsepteja energiatehokkaaseen korjausrakentamiseen.

Referenssihankkeet Uponor Suomi Oy

Rautatienkatu 21 Tampereella

Rautatienkatu 21 Tampereella

Uudisrakennus | Tampere | Ei tiedossa

Tampereen keskustassa sijaitseva vanha Postitalo sai vuonna 2017 uuden elämän...

Sokeritehtaantien kerrostalot

Sokeritehtaantien kerrostalot

Uudisrakennus | Kirkkonummi | 8,12 milj €

Kirkkonummen Vuokra-asunnot Oy:lle on valmistunut kauniille paikalle Kantviki...

Käärmetalon peruskorjaus

Käärmetalon peruskorjaus

Korjaus | Helsinki | 8 milj. €

Mäkelänkadun reunaa kiemurteleva kerrostalo Helsingin Käpylässä on tuttu maam...

As Oy Liedon Joutsen

As Oy Liedon Joutsen

Uudisrakennus | Lieto | Ei tiedossa

Liedon Auranrantaan on noussut kolme korkeatasoista asuinkerrostaloa, joista ...

Tilaa Rakennusfaktan uutiskirje – saat tuoteuutiset viikoittain sähköpostiisi


RPT Byggfakta Oy:n tietojenkäsittelyä, tietosuojaa ja evästeitä koskevat periaatteet

Jatkamalla verkkosivustomme ja palvelujemme käyttöä hyväksyt, että keräämme tietoja vierailuistasi. Tietosuojaperiaatteissamme kerromme, mitä tietoja keräämme ja miksi sekä mihin tarkoituksiin tietoja käytetään.
Lue lisää...

OK, ymmärrän