Rakennusalan trendit Q4/2023: Rakennushankkeita yhä runsaasti

Päivämäärä: 18.10.2023

Kerrostalorakentamisen osuus koko rakentamisen arvosta on 15 prosenttia. Sen heikentynyttä tilannetta tasapainottaa muu rakentaminen. Kuva: Pixabay

Asuntotuotannon hiipuminen ei ole rakentamisen koko kuva, ilmenee RPT Byggfaktan julkaisemasta maksuttomasta Rakennusalan trendit -verkkopalvelusta. Viimeisellä vuosineljänneksellä alkavaksi suunniteltuja rakennushankkeita on arvoltaan ja määrältäänkin enemmän kuin vuosi sitten, mutta niiden käynnistymistä leimaa epävarmuus.

Rakennusmarkkinoiden tutkimusyritys Forecon Oy:n toimitusjohtaja Markku Riihimäki muistuttaa, että kerrostalorakentamisen osuus koko rakentamisen arvosta on 15 prosenttia. Sen heikentynyttä tilannetta tasapainottaa muu rakentaminen.  

– Trendiraportin mukaan rakennushankkeita on hyvin vireillä. Toisaalta tämän päivän ilmiönä on, että hankkeen toteutus ei välttämättä lähde suunnitellussa aikataulussa käyntiin, vaan se lykkääntyy. Arvion mukaan hankkeita siirtyy tuonnemmaksi kaksinkertainen määrä normaaliin tilanteeseen verrattuna. 

Keskeisenä tekijänä hankkeiden aikataulumuutoksiin on rahoitustilanne. Rakentamisen kustannukset ovat nousseet ja raha on kalliimpaa kuin aiemmin. 

Nykytilannetta on paljon verrattu 15 vuoden takaiseen finanssikriisiin, mutta näissä on Markku Riihimäen mukaan eroavaisuuksia. 

– Vaikka asuntorakentaminen vähenee samalle tasolle, ei yleinen talousnäkymä ole yhtä synkkä. Nyt ollaan kuitenkin nollakasvun tiellä, kun vuonna 2009 Suomen bruttokansantuote supistui jopa kahdeksan prosenttia. 

Hankekanta hyvällä tasolla  

Rakennusalan trendit -verkkopalvelun mukaan vuoden 2023 viimeisellä kvartaalilla alkavien rakennushankkeiden arvo on 3,43 miljardia euroa, kun viime vuoden vastaavana ajankohtana se oli 2,58 miljardia euroa.  

Vuoden 2023 viimeisellä neljänneksellä käynnistyviä hankkeita ovat muun muassa Espoon kaupunkirata ESKA (365 miljoonaa euroa), Keilaniemen K-Tower Espoossa (250 miljoonaa), musiikkitalo Fuuga Turussa (90 miljoonaa euroa), keskustan terveys- ja hyvinvointikeskus Helsingissä (84 miljoonaa euroa) sekä Skarta Energy Oy:n aurinkovoimala Utajärvellä (74 miljoonaa euroa). 

Alkavien rakennushankkeiden määrässä ei näy juuri muutosta: loka-joulukuussa alkavaksi suunniteltuja hankkeita on tänä vuonna noin 840, kun viime vuonna niitä oli kymmenkunta vähemmän.  

– Hankeaihiot antavat tulevaa vuotta ajatellen uskoa siihen, että rakentamisessa on luvassa maltillista kasvua. Vaikka hankkeita siirtyykin nyt paljon eteenpäin, niin pidemmällä aikavälillä ne tarjoavat potentiaalia, myös asuntopuolelle. 

Teollisuuden tilanteesta Riihimäki toteaa sen olevan hyvä, mikä vaikuttaa investointihalukkuuteen. 

– Suomi on pärjännyt hyvin uusien teknologioiden ja toimialueiden investoinneissa. Pk-sektorilla on paljon investointiaikeita ja projekteja, mikä antaa positiivista virettä. Verrattaessa 2010-luvun alkupuoliskon eurokriisiin, jolloin teollisuusinvestoinnit olivat matalalla tasolla ja hankeideoita oli heikosti, näyttää tilanne jopa valoisalta. 

Julkinen rakentaminen säilyy vuoden 2023 viimeisellä kvartaalilla yhä vahvana. Isoja sairaaloita ja koulurakentamisen hankkeita on paljon, mikä loiventaa yleistä tilannetta ja tarjoaa rakennusalalle töitä myös ensi vuoden puolella. 

Asuntorakentamisessa ei vielä nousua  

Asuntorakentamisesta Markku Riihimäki toteaa, että aloituksien määrä on pysynyt matalalla tasolla koko vuoden. Positiivista muutosta ei loppuvuodesta näytä tapahtuvan, mutta toisaalta ei vajoamistakaan nykytilanteeseen verrattuna. 

– Asuntojen rakentaminen oli viimeiset viisi vuotta hyvin korkealla tasolla. Tästä seurasi, että vuokralle on tarjolla normaalia enemmän asuntoja ja myytävistä asunnoista on paikoin ylitarjontaa. Korkotason noustua on kysyntä tyrehtynyt sekä kuluttajamarkkinoilla että sijoittajapuolella. Isoissa kaupungeissa ARA-rakentaminen pitää asuntotuotantoa pinnalla. 

Riihimäki arvioi, että asuntorakentaminen jatkuu todennäköisesti vaisuna ensi kesään saakka. 

Korjausrakentamisen sektorilla ammattimainen korjaaminen kärsii kiinteistöpidon kustannuksista ja saneerauksia lykkääntyy. Niitä on toki vireillä, mutta rakennustöiden aloitukset viivästyvät. 

Pohjana RPT SMART -hanketietokanta 

Trendiraportin tiedot perustuvat RPT:n tutkimuksen kokoamaan RPT SMART -hanketietokantaan, jossa ovat mukana Suomen merkittävimmät kohteet. 

RPT:n tutkimushenkilöstön kokoama tietokanta sisältää noin 12 000 aktiivista kotimaista rakennushanketta. Esimerkiksi vuonna 2022 palveluun lisättiin yli 6 000 uutta rakennushanketta. 

RPT Byggfakta Oy ja Forecon Oy kuuluvat kansainväliseen Byggfakta Group -konserniin. 

Rekisteröidy maksuttomaan Rakennusalan trendit -verkkopalveluun.

Tilaa Rakennusfaktan uutiskirje – saat tuoteuutiset viikoittain sähköpostiisi


RPT Byggfakta Oy:n tietojenkäsittelyä, tietosuojaa ja evästeitä koskevat periaatteet

Jatkamalla verkkosivustomme ja palvelujemme käyttöä hyväksyt, että keräämme tietoja vierailuistasi. Tietosuojaperiaatteissamme kerromme, mitä tietoja keräämme ja miksi sekä mihin tarkoituksiin tietoja käytetään.
Lue lisää...

OK, ymmärrän