Parvekelasitus säästää energiaa - kukkaro ja ilmasto kiittävät

Päivämäärä: 6.3.2019

Parvekelasitus vähentää lämmitysenergian tarvetta, eristää ääntä ja lisää asumismukavuutta, Lumon Oy:n henkilöstöjohtaja Kimmo Hilliaho listaa. Hän on kymmenen vuoden ajan tehnyt tieteellistä tutkimusta parvekelasituksen parissa ja väitellyt aiheesta tohtoriksi syksyllä 2017. Ilmastonmuutoksesta puhuttaessa on noussut entistä enemmän esille lasituksen merkitys hiilijalanjäljen pienentämisessä.

Parvekelasituksen pariin Kimmo Hilliaho päätyi vuonna 2009 Lumon Oy:n tilatessa Tampereen teknilliseltä yliopistolta tutkimuksen sen vaikutuksesta lämmitysenergian kulutukseen.

– Tutkimuksessa selvisi, että lasitettu parveke vähentää huoneiston lämpöhäviötä. Tämä mahdollistaa sisälämpötilan laskun ilman, että sillä olisi vaikutusta asumisviihtyvyyteen. Miten paljon parvekelasituksella voidaan säästää lämmitysenergiaa, riippuu muun muassa talon sijainnista, parvekkeen koosta ja ilmansuunnasta sekä ympärillä olevista rakennuksista ja puustosta, diplomityön aiheesta tehnyt Hilliaho toteaa.

– Keskimääräinen lämmitysenergian säästö on 6 prosenttia vaihteluvälin ollessa 3 prosentista 10 prosenttiin. Jos huoneisto sijaitsee keskellä taloa ja etelän suuntaan oleva, koko huoneiston levyinen parveke on lasitettu, voidaan päästä jopa 20 prosentin säästöön.

Kimmo Hilliaho muistuttaa, että parvekelasituksen jälkeen talon lämmitysjärjestelmä kannattaa säätää. Näin varmistetaan parvekelaseista saatava hyöty.

Parvekkeelle lisää käyttöaikaa

Asukkaalle parvekelasituksen suurin merkitys on Kimmo Hilliahon mukaan asumisviihtyvyys.

– Lasitetun parvekkeen ollessa keskimäärin 3–5 astetta ulkolämpötilaa lämpimämpi parvekkeen käyttöaika pitenee noin kuukaudella - paikoin jopa yli kahdella kuukaudella. Päivittäisen käyttöajan on laskettu kasvavan 1–2 tunnilla. Lisäksi lasitus suojaa parveketta roskilta, siitepölyltä, sateelta ja lumelta, mikä helpottaa puhtaanapitoa.

Lasitus pidentää myös talon parvekerakenteiden elinkaarta, koska nämä eivät altistu kosteudelle samaan tapaan kuin ulkoilmassa. Käytännössä tämä näkyy peruskorjausvälien harvenemisena.

Äänieristys korostuu kaupungissa

Parvekelasitus eristää ääntä, millä on suuri merkitys erityisesti tiheästi asutussa kaupunkiympäristössä.

– Parvekelasien aikaansaama äänieristys vaihtelee 4 desibelistä 16 desibeliin sen ollessa tyypillisesti 8–12 desibelin luokkaa. Äänieristyksen ollessa 10 desibeliä meluaistimus puolittuu, Kimmo Hilliaho mainitsee.

Parvekelasien äänieristystä tarkasteltaessa tiiveys on keskeinen tekijä.

– Teoreettisesti äänieristys voisi olla jopa 27 desibeliä, mutta silloin lasitus olisi liian tiivis. Parvekkeen tulee olla ulkotilan, ei ulkoseinän omainen. Ilmanvaihdon pitää toimia luonnollisesti.

Hilliaho on selvittänyt myös parvekelasien vaikutusta paloturvallisuuteen ja lasituksen on todettu pienentävän palon leviämisriskiä.

Suojaa auringolta

Tekniikan tohtori Kimmo Hilliaho käsitteli vuonna 2017 valmistuneessa väitöstutkimuksessaan parvekkeiden lämpöteknisiä kysymyksiä. Tutkimuksen lopputuloksena syntyi laskentamalli, joka auttaa arkkitehtejä ja rakennesuunnittelijoita kiinnittämään nykyistä enemmän huomiota tilojen energiansäästövaikutuksiin ja auringonsuojaukseen.

– Hyvällä suunnittelulla lasitus voi olla sekä energiatehokas että mukava käyttää kesäaikana. Avainasemassa ovat auringonsuojaverhot, joita käyttäjä pystyy itse säätämään. Lisäksi laseja on mahdollista pitää hyvällä kelillä auki, jolloin ilmanvaihto toimii tehokkaammin.

– Kesällä asunnon lämpötila pysyy miellyttävästi viileämpänä verrattuna niihin asuntoihin, joiden parvekkeilla ei ole lasitusta.

Kiinteä osa arkkitehtuuria

Suomessa on tänä päivänä yli 600 000 lasitettua parveketta ja noin 60 000 lasitettua terassia.

– Parvekkeiden merkitystä yksityiskäyttöön tarkoitettuna piha-alueena korosti arkkitehti Alvar Aalto jo 1940-luvulla. Parvekkeiden lasituksesta käytettiin ensimmäiset puheenvuorot 1970-luvulla, mutta vasta parin vuosikymmenen kuluttua ne alkoivat yleistyä ja ovat nyt kiinteä osa suomalaista arkkitehtuuria.

Seuraavana kehitysaskeleena Kimmo Hilliaho näkee parvekelasien ulkopuolelle asennettavat auringonsuojaverhot. Lisäksi pohdittavana on, voisiko alumiinikaiteisiin integroida aurinkokeräimet, mikä lisäisi energiatehokkuutta.

– Tähtäimessä on myös parvekkeiden käyttöajan pidentäminen. Tilan tulisi olla käytettävissä 9-10 kuukautta vuodessa, mikä olisi etenkin pienikokoisissa asunnoissa tärkeätä.

Lasitus myös ekoteko

Ja palatkaamme vielä alussa mainittuun hiilijalanjälkeen: kuinka paljon tuote aiheuttaa elinkaartensa aikana hiilidioksidipäästöjä.

– Parvekelasitus on ympäristöystävällinen teko. Lasi ja alumiini ovat molemmat kierrätettäviä raaka-aineita. Kun otetaan huomioon tuotteen valmistus, kuljetus ja asennus sekä toisaalta energiatehokkuus ja rakenteita suojaava vaikutus, voidaan lasituksen laskea kuittaavan hiilipäästönsä keskimäärin vähän yli kolmessa vuodessa.

Tarvitsetko apua hankesuunnittelussa? Jätä yhteystietosi ja asiantuntijamme soittaa sinulle viimeistään seuraavana arkipäivänä.

Referenssihankkeet Lumon Suomi Oy

Koukkuniemen vanhainkodin uudistus

Koukkuniemen vanhainkodin uudistus

Korjaus | Tampere | 18,00 milj €

Tampereen kaupungilla on 2020-luvulle ulottuva Koukkuniemen alueen kehittämis...

RPT Docu Oy:n tietojenkäsittelyä, tietosuojaa ja evästeitä koskevat periaatteet

Jatkamalla verkkosivustomme ja palvelujemme käyttöä hyväksyt, että keräämme tietoja vierailuistasi. Tietosuojaperiaatteissamme kerromme, mitä tietoja keräämme ja miksi sekä mihin tarkoituksiin tietoja käytetään.
Lue lisää...

OK, ymmärrän