Vältä kaksi yleistä sudenkuoppaa EPD:eitä vertaillessa

Päivämäärä: 26.11.2025

EPD (Environmental Product Declaration) eli ympäristötuoteseloste on standardoitu tapa esittää tuotteiden tai tuoteryhmien ympäristövaikutukset. Vaikka EPD-tiedostojen laatimista ohjaavat standardit ISO 14025 ja EN 15804 antavat raamit ja säännöt niiden laadintaan, törmää toimialalla edelleen erinäisiin tulkintoihin erityisesti silloin, kun vertaillaan kahden eri valmistajan tuotteita keskenään. Listasimme tähän artikkeliin muutamia kohtaamiamme kompastuskiviä, joiden takia kahden tai useamman täysin standardien mukaisesti laadittujen EPD:n vertailussa kokeneempikin EPD-tutkija saattaa tehdä virheellisiä tulkintoja.

A1-A3 vaiheet (tuotevaihe) ovat materiaalivalmistajavertailun osalta tyypillisesti vertailukelpoisimpia tietoja, mutta A4 vaiheen kuljetuspäästöt voivat lisätä päästöä merkittävästi todellisuudessa

EPD:n alkuvaiheen GWP-tiedot (Global warming potential) ovat tyypillisesti ympäristötuoteselosteiden tarkimmin valmistajan omaan dataan perustuvia tietoja. Valmistajat esimerkiksi tietävät tyypillisesti hyvin, mistä tuotteiden raaka-aineet (A1 vaihe) ovat peräisin ja miten ne kuljetetaan (A2 vaihe) tuotantolinjoille. Valmistajien omien tuotantoprosessien päästöistä (A3 vaihe) on myös yleisesti ottaen olemassa tarkkaa tietoa. Osassa näistäkin vaiheista saatetaan kuitenkin käyttää tietokanta-dataa, jos esimerkiksi raaka-aineiden kuljetuksesta vastaavalla yhtiöllä ei ole saatavissa luotettavia päästötietoja kuljetuksistaan. A1-A3 päästö tarkoittaa tuotteen päästöjä valmistajan portilla, joten vastuullinen vertailija ottaa huomioon, missä valmistajan portti todellisuudessa sijaitsee.

A4 vaiheessa eli tuotteiden kuljetuksessa työmaalle, saattavat tiedot vaihdella paljonkin eri valmistajien välillä. Toisella valmistajalla ilmoitettu keskimääräinen matka työmaalle voi olla esimerkiksi 500 km, kun toisella matka on vaikkapa 100 km. Näin ollen ei ole tyypillisesti järkevää ynnätä EPD:ssä ilmoitettua A4 vaiheen päästöä A1-A3 päästöjen päälle sellaisenaan EPD:eitä vertaillessa. Sen sijaan kannattaa suhteuttaa ilmoitettu A4 päästö ensin todelliseen etäisyyteen valmistajan portilta työmaalle. Jos edellä mainitun 100 km esimerkin tapauksessa työmaalle on todellisuudessa vaikkapa 1000 kilometriä, kertoisi valveutunut EPD-vertailija ilmoitetun 100 km kuljetuspäästön kymmenellä ja ynnäisi tämän päästön A1-A3 päästön päälle.

Erityisen tärkeää on käyttää lähdekriittisyyttä, kun tarkastelee ja vertailee kahta tuotetta, josta toinen valmistetaan kotimaassa ja toinen ulkomailla. Vaikka ulkomailla valmistettavan tuotteen A1-A3 GWP total arvo olisi alempi kuin Suomessa valmistettavan verrokin, tulee A4 vaiheen kuljetuspäästö huomioida vertailussa. Näin saadaan tietoon ulkomaisen tuotteen todellisempi päästö, kun se päätyy suomalaiselle työmaalle. Esimerkiksi jo Keski-Euroopasta rahdattu tuote kerryttää tuhansien kilometrien edestä kuljetuspäästöjä. Vertailtaessa tuotteita pitkällä aikavälillä, esimerkiksi 100 vuotta, on mainittu pitkä kuljetusmatka huomioitava myös korvaamisessa uudestaan, jos tarkasteltava aikaväli ylittää tuotteelle ilmoitetun käyttöiän (esimerkiksi 50 vuotta).

Tarkista vertailtavat tuotetyypit ja yksiköt:
rakennuslevyissä paksuus, massoissa tonni vai kilogramma

Toinen merkittävä tekijä, johon Knaufin tuotteiden EPD:eitä kilpaileviin vertailtaessa törmää, on ilmoitettujen tuotetyyppien ja yksikköjen erot. Esimerkiksi KXT-tuulensuojalevystämme on saatavissa sekä 9 mm että 13 mm variantit. Vahvuudeltaan paksumman levyn osin ei soisi viitattavan ohuemman levyn EPD:hen, koska paksumman levyn päästö on tyypillisesti suurempi. Siksi ilmoitammekin omat EPD:t KXT 9:lle ja KXT 13:sta, sekä niiden vähäpäästöisemmille LOWR® varianteille erikseen.

Samankaltaiseen ongelmaan törmäämme tiuhaan myös kipsilattiamassojemme osin. Teettämämme LCA tutkimuksen perusteella (Granlund 15.4.2025, kysy lisää Knaufin suunnittelijamyynnistä) markkinoiden vähäpäästöisimpien pintalattiamassojen päästöt näyttävät ensisilmäykseltä suurilta kilpailevien tuotteiden EPD:eihin nähden. Tarkemmassa tarkastelussa kuitenkin huomataan, että kilpailevien tuotteiden päästö ilmoitetaan hyvin usein per kilogramma tuotetta, kun taas kipsilattiamassojemme päästö ilmoitetaan per tonni tuotetta. Alalla vakiintunut tapa myydä massoja on kuitenkin tonneittain, joten herää kysymys miksi ilmoittaisimme päästön pienemmässä yksikössä. Kun yksiköt muuntaa yhteneväiseksi (tonni tonnia tai kilo kiloa vastaan), huomataan tuotteiden todelliset erot.