Oulun uuden yliopistollisen sairaalan varavoimajärjestelmän tehot nelinkertaistuvat

Päivämäärä: 5.12.2023

Oulun uuden yliopistollisen sairaalan varavoima­koneilla varmistetaan laajennuksen päätteeksi yhä useampia järjestelmiä. kW‑setin toteuttama varavoima­ratkaisu pitää sairaalan toiminnassa pitkänkin sähkö­katkon aikana.

Oulun yliopistollinen sairaala (OYS) laajenee uudis­rakennus kerrallaan. OYS 2030 -hankkeen A‑ ja B‑allianssi valmistuvat vuoden 2023 aikana, ja samalla kuuma sairaala saa turvakseen aikaisempaa selvästi kattavamman varavoima­järjestelmän. Vara­voiman tarve on kasvanut lääke­tieteen kehittymisen vaatimusten rinnalla.

– Ennen varavoimalla varmistettiin pää­sääntöisesti elämää yllä­pitävät laitteet sekä kiinteistön ja eri järjestelmien turva­toiminnot. Nyt vara­voima syöttää sähköä poikkeus­tilanteessa myös tietoliikenne­verkoille, turva­järjestelmille ja viestintä­yhteyksille sekä osin kuvantamisellekin, kertoo Pohjois‑Pohjanmaan hyvinvointi­alueen sähkö­tekniikan huolto­mestari Mika Joona.

– Myös monet tärkeät talotekniikka­järjestelmät, kuten ilmastointi, jäähdytys ja paine­ilma, on varmistettu vara­voimalla, lisää hyvinvointi­alueen sähkö­tekniikan projekti­päällikkö Sauli Kurttila.

Sairaalan varavoimalta vaaditut tehot kasvavat nelin­kertaisiksi noin 2 megawatista 8 megawattiin. Kurttilan mukaan sairaala pysyykin täysin toiminta­kunnossa myös pitkän sähkö­katkon aikana.

– Ennen tavoitteena oli saada käynnissä olevat leikkaukset ja muut toimen­piteet loppuun vara­voiman turvin. Nykyään sähkö­katkon aikana voidaan aloittaa uusikin leikkaus ja myös kuvantaminen onnistuu.

Varavoima yhdistyy moniin talotekniikkajärjestelmiin

kW-set vastasi A- ja B‑allianssin varavoima­toimituksesta osana Caverion Suomi Oy:n sähköurakkaa. Caverionin projektipäällikkö Tapio Hannuksella on kokemusta yhteis­työstä kW-setin kanssa jo Kainuun keskus­sairaalan varavoimakonetoimituksista.

– Nytkin henkilökemiamme toimivat todella hyvin. A- ja B‑talon vara­voima­kone­urakka oli keski­vertoa laajempi ja siksi myös vaativampi.

kW-setin myyntipäällikkö Kaarlo Vallin mukaan tekniset reuna­ehdot ja raja­pinnat sairaalan sähkö- ja LVI‑järjestelmiin oli määritelty erin­omaisesti Granlundin toteuttamassa varavoima­suunnitelmassa. Varavoima­koneet liittyvät moniin eri järjestelmiin mekaanisesti ja fyysisesti esimerkiksi pako­putkiston, sähkö­kaapelointien ja ilmanvaihto­järjestelmän kautta. 

– Meidän oli helppo noudattaa hankinta‑asiakirjaa ja suunnitella yksityis­kohdat, kuten varavoima­koneen ohjaus­järjestelmä ja varavoima­konehuoneen layout.

Sähkönsaanti varmistetaan kahdennetuilla järjestelmillä

Uusi varavoimajärjestelmä poikkeaa aikaisemmasta muutenkin kuin tehojen puolesta. Nykyisen kanta­sairaalan varavoima­järjestelmän koneikot on keskitetty rakennus­alueellisesti, mutta uuden sairaala‑alueen varavoima­koneet ovat kytkettävissä niin, että A- ja B‑rakennuksia voidaan syöttää jomman­kumman rakennuksen varavoimakoneikoista.

– Etuna on, ettei sairaala tule koskaan olemaan pimeänä edes varavoima­koneen ajon estävässä vikaantumis­tilanteessa, Kurttila sanoo.

Myös varavoimakoneiden yhteiset ohjauslogiikat on kahdennettu.

– Mikäli yhteen ohjaus­logiikkaan tulee ajon estävä vika, varavoima­konetta voidaan ajaa toisella, Vallin kertoo. Jokaisella neljällä koneella on oma ohjaus­keskus ja päivä­säiliöiden lisäksi suuret varasto­säiliöt. Ohjaus­keskuksen suurimmasta näytöstä näkee yhdellä silmäyksellä koko järjestelmän tilanteen.

Varavoimajärjestelmä on kytketty yhteen UPS‑järjestelmän kanssa. Se takaa katkeamattoman sähkön­saannin sitä tarvitseville laitteille siksi 15 sekunniksi, jonka varavoima­koneiden käynnistyminen kestää.

Varavoimakoneet testattiin perusteellisilla koeajoilla

Kaikille varavoimakoneille toteutettiin perusteelliset FAT‑testit eli tehdas­koeajot kW‑setin toimi­tiloissa Tuusulassa. Paikan päällä olivat hyvinvointi­alueen, Caverionin ja varavoima­kokonaisuuden suunnitelleen Granlundin edustajat.

– Teimme varavoimakoneen generaattorille ja moottorille suorituskyky­testit sairaalan todellista kuormaa vastaavalla keino­kuormalla eli kuormitus­vastuksilla, Valli kertoo.

Hyvinvointialueen asiantuntijoilla on kova luottamus varavoima­koneiden laatuun.

– Saimme selvästi markkinoiden parhaimpiin kuuluvat laitteet, Joona sanoo. Kokonaisuus onnistui ilman kompromisseja, ja toimitus sujui mallikkaasti kuljetuksia ja asennuksia myöten, vaikka koneet painavat kukin 11 000–12 000 kiloa.

Varavoimajärjestelmän hiljaisuus yllätti

Sairaalaympäristössä varavoima­koneilta vaaditaan muutakin kuin toiminta­varmuutta. Myös äänen­vaimennukseen panostettiin, koska varavoima­koneiden pako­putket sijaitsevat katolla kansi­parkin alueella ihan pääsisään­käynnin vieressä.

– Olimme etukäteen vähän huolissamme lähi­ympäristölle aiheutuvista haitoista, mutta sellaisista ei voi edes puhua, Kurttila sanoo tyytyväisenä. Ääni­tasot ovat tavan­omaista 75 desibeliä matalammat: 60 desibeliä.

– Olin todella positiivisesti yllättynyt siitä, miten hiljaisia laitteet ovat.

Varavoimakonetoimittaja vastaa huolto- ja elinkaaripalveluista

Varavoimaratkaisu suunniteltiin pitkälle elin­kaarelle 30–40 vuoden päähän, koska varavoima­laitosten rakentaminen on jälki­käteen kallista. OYSille olikin tärkeää, että varavoima­toimittaja tarjoaa myös huolto­palvelut ja nopeaa apua poikkeustilanteissa.

– Saamme kW-setiltä meitä lähellä olevan huolto‑organisaation, ja muut elinkaari­palvelut turvaavat käytön aikana esimerkiksi vara­osien saatavuuden, Joona sanoo. kW‑set vastaa myös varavoima­koneiden takuu­ajan määräaikaishuolloista.

Allianssin eri osapuolet ovat tyytyväisiä varavoima­ratkaisun sisältöön, asennuksiin, käyttöön­ottoon ja koulutuksiin, jotka kaikki toteutuivat ajallaan.

– Suosittelen kW-setiä luotettavuuden ja koko järjestelmää koskevan asian­tuntemuksen takia, Hannus sanoo.

Myös Kurttilasta kW-set kuuluu Suomen parhaiden varavoima‑asiantuntijoiden kärki­kaartiin. Luottamus on projektin aikana vain vahvistunut.

– Ongelmia ei ole ollut. Toiminta­kokeet ja vastaanotto­tarkastukset tehtiin perusteellisesti, ja kaikki mistä on sovittu, on myös pitänyt.

Seuraavaksi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointi­alueen ja kW‑setin yhteis­työ jatkuu C‑allianssissa eli F‑rakennuksen varavoima­urakassa. Se vastaa koko­luokaltaan A‑ ja B‑allianssia.

Varavoimakonetoimituksen sisältö:

  • Varavoimatoteutuksen suunnittelu, esim. ohjausjärjestelmät
  • 4 kpl 1400 kVA:n varavoimakonetta
  • Erikoisjäähdyttimet, joita ohjataan huonetermostaateilla
  • Tuplaäänenvaimennus
  • 1600 litran päiväsäiliöt ja 16 500 litran varastosäiliöt
  • Ohjauskeskukset
  • Katkaisijakeskukset
  • FAT-testit ja toimintakokeet
  • Asennus, haalaustyöt ja käyttöönotto
  • 3 vuoden takuuajan määräaikaishuollot.

 

Referenssihankkeet kW-set Oy

M-talo, Seinäjoen sairaalatalo

M-talo, Seinäjoen sairaalatalo

Uudisrakennus | Seinäjoki | n. 55,00 milj €

M-talon suunnitteluun liittyen tehtiin energiaoptimointi, jonka avulla saat...

Scandic Grand Central Helsinki

Scandic Grand Central Helsinki

Uudisrakennus | Helsinki | Ei tiedossa

Eliel Saarisen suunnittelema päärautatieaseman hallintorakennus vuodelta 19...

Tilaa Rakennusfaktan uutiskirje – saat tuoteuutiset viikoittain sähköpostiisi


RPT Byggfakta Oy:n tietojenkäsittelyä, tietosuojaa ja evästeitä koskevat periaatteet

Jatkamalla verkkosivustomme ja palvelujemme käyttöä hyväksyt, että keräämme tietoja vierailuistasi. Tietosuojaperiaatteissamme kerromme, mitä tietoja keräämme ja miksi sekä mihin tarkoituksiin tietoja käytetään.
Lue lisää...

OK, ymmärrän