Eduskunnan päärakennus

Eduskuntatalo Helsingin Arkadianmäellä vihittiin käyttöön maaliskuussa 1931, jolloin eduskunta oli juuri saanut aisoihin demokratiaa uhkaavan ulkoparlamentaarisen Lapuanliikkeen. Näin korostui merkittävällä tavalla edustuksellisen kansanvallan toimintakyky, ja samalla eduskunnan uudesta rakennuksesta hahmottui nopeasti suomalaisen demokratian konkreettinen ilmentymä.

Kahtena edellisenä vuosikymmenenä eduskunta oli kokoontunut väliaikaisiin tiloihin. Siitä lähtien lainsäätäjät ovat työskennelleet tässä klassista tyyliä edustavassa graniittilinnassa, jonka piirsi arkkitehti J.S. Sirén. Rakennuksen sisustukseen panostettiin myös paljon: kokonaisuuden kruunaa eduskunnan istuntosali, jossa on 199 paikkaa – eduskunnan puhemiehellä on nimittäin oma paikkansa edessä olevalla korokkeella. Eduskunnan lisärakennus Arkadiankadulla valmistui vuonna 2004. Sittemmin ympäristöön on rakennettu muitakin arvorakennuksia, jotka yhdessä muodostavat maan uuden yhteiskunta- ja kulttuurielämän sydämen.

Vuonna 1931 valmistuneen Eduskuntatalon peruskorjaus valmistuu vuonna 2017. Remontissa Eduskunnan suojellun päärakennuksen ja lisärakennusten talotekniikka, sisätilat, turvallisuus ja esteettömyys saatetaan mahdollisimman lähelle nykyvaatimusten tasoa.

Lue lisää Eduskuntatalosta Projektiuutiset lehdestä.

Liitetyt tuotteet: Kaivot käännetyille rakenteille

Käännetyissä rakenteissa käytetään tarkoitukseen suunniteltuja käännetyn rakenteen kaivoja, joista vesi ohjataan hulevesijärjestelmään ja viemäriin. Vedeneristykseen liitettävää kaivoa käytetään aina yhdessä kohteen tarpeen mukaisen, pintavettä keräävän, sihtirakenteen kanssa. Yhdessä sihtirakenteiden kanssa haponkestävästä teräksestä valmistetut kaivot mahdollistavat ainutlaatuisen ja kestävän kokonaisratkaisun käännettyjen rakenteiden hulevedenpoistoon.

Smart tehostaa ja nopeuttaa työtäsi. Smartista saat tiedon kaikista Suomen rakennushankkeista ja työmaista.