5 asiaa mitä saniteettitilojen varustuksesta tulee tietää

Päivämäärä: 17.1.2024

Puhtaiden ja käyttäjäystävällisten WC‑tilojen merkitystä liike­toiminnan ja viihtyvyyden kannalta ei tule ali­arvioida. Ota nämä Initialin vinkit haltuun saniteetti­tiloja suunnitellessa.

1. Raikas ilma parantaa käyttökokemusta

Haju on yleensä yksi ensimmäisistä asioista, jotka ihmiset huomaavat astuessaan WC‑tiloihin, eikä hyvän ilman­huollon merkitystä saniteetti­tiloissa pidä aliarvioida.

Kukaan ei halua asioida pahan­hajuisessa julkisessa vessassa, samalla tavalla kuin kukaan ei halua käydä sotkuisissa WC‑tiloissa, tai sellaisissa, joista puuttuu tärkeitä mukavuuksia, kuten saippuaa ja vessapaperia.

Epämiellyttävät ja pitkäkestoiset hajut saniteetti­tiloissa voivat johtua useista tekijöistä, kuten:

• huono ilmanvaihto
• virtsahappo urinaaleissa ja vessakopeissa
• likaiset seinät, lattiat ja putkistot
• täydet jäteastiat, mukaanlukien saniteettiastiat
• riittämättömät ilmanhuoltoratkaisut

Tehokkaiden ilmanpuhdistus- ja raikastus­ratkaisujen käyttö ovat yksin­kertaisia tapoja torjua ei‑toivottuja hajuja. Hyvät ilman­raikastimet eivät vain peitä haju­haittoja tuoksulla, vaan puhdistavat ilmaa neutraloimalla pahoja hajuja aiheuttavat bakteerit. Tutustu Initialin valikoimaan.

2. Kunnolliset käsienpesumahdollisuudet

Kaikista kehon osista kädet altistuvat eniten pöpöille ja taudin­aiheuttajille niin ulkona, kuin kaiken­laisissa julkisissa tiloissa kuten toimistoissa, kouluissa, sairaaloissa, ostos­keskuksissa ja julkisissa liikennevälineissä.

Käsienpesu on tehokkain tapa ehkäistä tartunta­ketjujen ja bakteerien leviämistä. Huono käsi­hygienia voi nopeasti levittää bakteereja yhteisten tilojen kosketus­pintojen, kuten oven­kahvojen, ostos­kärryjen ja -korien, käteis­automaattien ja kortin­lukijoiden, sekä porraskaiteiden kautta.

Useimmat ihmiset eivät kuitenkaan pese käsiään kunnollisesti. Noin 50% miehistä ja 22% naisista eivät käytä saippuaa käsien­pesussa, ja silloinkin useimmat pesevät vain kämmenensä. Lisäksi oikea­kätisillä on taipumus pestä vasen käsi perusteellisemmin oikealla kädellä ja päinvastoin.

Saniteettitiloissa ihoystävällisten mutta tehokkaiden saippuoiden tarjoaminen, jotka eivät poista ihon luonnollisia öljyjä, kannustaa saippua­pesuun myös niitä, jotka välttävät perinteisiä saippuoita niiden ihoa kuivattavan luonteen vuoksi. Harkitse myös automaattisten saippua-annostelijoiden ja desinfiointi­automaattien asentamista, sillä ne edistävät käsi­hygieniaa poistamalla kosketuksen tarpeen ja sen seurauksena myös pöpöjen leviämisen.

3. Älä unohda käsien kuivausta

Käsien pesu saippualla ja vedellä on saanut paljon huomiota hygienia­keskustelussa, mutta hyvin vähän on puhuttu käsien kuivauksen merkityksestä.

Kosteat kädet tarjoavat siirtymävaiheen mikro-organismeille suotuisan ympäristön, jossa ne voivat selviytyä. Märissä käsissä on paljon enemmän mikro-organismeja kuin kuivissa, ja ihon kosteus myös auttaa pöpöjä leviämään tehokkaammin kosketeltaviin pintoihin. Käsien kuivaaminen vähentää mikro-organismien siirtymistä eri pinnoille, myös elin­tarvikkeisiin, jopa 94–99,8%.

Riittävien käsienkuivaus­mahdollisuuksien puuttuessa monet lähtevät WC‑tiloista märillä käsillä, jotka levittävät bakteereja, tai käyttävät omia vaatteitaan käsien kuivaamiseen, joka taas saattaa saastuttaa kädet uudelleen lialla jota vaatteisiin on tarttunut ympäristöstä. Helppokäyttöisten ja tehokkaiden käsipaperiannostelijoiden asentaminen kannustavat saniteetti­tilan kävijöitä käsien kuivaamiseen.

4. Kuukautishygienia

UNICEFin mukaan 1,8 miljardilla ihmisellä on kuukautiset – tämä kattaa jopa 26% koko maailman väestöstä. Vaikka kuukautiset ovat monille säännöllinen kokemus, ne jäävät usein taka-alalle WC‑tiloja suunnitellessa.

Hyviä hygieniakäytäntöjä seuratessa jokaisella tulisi olla pääsy puhtaisiin ja turvallisiin tiloihin kuukautis­tuotteiden vaihtamiseksi. Saniteetti­tilojen kosketus­pinnat ovat usein virus- ja bakteeri­pesäkkeitä. Tutkimusten mukaan jo yhden pinnan bakteerit voivat saastuttaa kuusi seuraavaa pintaa joita käsi koskettaa, joten ilman riittävää hygieniaa bakteerit voivat levitä helposti käyttäjiin, saniteetti­tiloihin ja niiden ulkopuolelle.

Kun ristikontaminaatio voi tapahtua jo yhdellä kosketuksella, on tärkeää, että saniteetti­tilojen riski­pesäkkeet minimoidaan vähentämällä mahdollisia kosketus­pisteitä ja tarjoamalla ratkaisuja hyviin käsihygienia­käytäntöihin ja saniteetti­jätteen turvalliseen hävittämiseen.

Tämä voi sisältää mm. kosketus­vapaiden saniteettijäteastioiden asentaminen, jotta vältetään terveys­astioiden koskettamiseen liittyvät epä­mukavuudet ja hygienia­riskit, tai WC‑istuimen desinfiointi­aineen tai puhdistus­liinojen tarjoaminen WC‑kopeissa.

5. Hygieniakulttuurin rakentaminen

Hyvän hygieniakulttuurin edistäminen julkisissa WC‑tiloissa vaatii kokonais­valtaista lähestymis­tapaa, joka sisältää tiedotusta, viestintää, fyysisiä järjestelyjä ja käyttäjä­ystävällisiä käytäntöjä.

Yksinkertaisilla aloitteilla, kuten lavuaarien ja altaiden lähellä olevilla muistutuksilla, jotka ohjeistavat kunnolliseen käsien­pesuun ja -kuivaukseen, voi olla suuri merkitys. Positiivinen ja selkeä viestintä motivoi saniteetti­tilojen käyttäjiä noudattamaan hygienia­käytäntöjä, ja luo yhteis­henkeä, jotta käyttäjät tuntevat vastuuta yhteisten tilojen puhtaudesta.

Käsidesiannostelijoiden asentaminen saniteetti­tiloihin ja muihin korkean käyttö­asteen alueille ei vain ehkäise taudin­aiheuttajien leviämistä, mutta myös parantaa organisaatiosi mainetta. Voit myös tarjota saniteetti­tilojen käyttäjille mahdollisuuden antaa palautetta parantaaksesi WC‑tilojen hygieniaa ja käytettävyyttä ja ilmoittaa henkilö­kunnalle ongelmista tai puutteista.

Jäikö sinulle kysyttävää saniteettitilojen varustuksesta tai hygieniakulttuurin edistämisestä? Ota yhteyttä Initialin asiantuntijaan verkossa, tai soittamalla numeroon 020 7893 203